Ongelmakäytös

Koirien käyttäytymiseen vaikuttaminen – eli muun muassa kouluttaminen sekä käyttäytymisongelmien ratkaiseminen ja ennaltaehkäiseminen – onnistuvat sitä paremmin mitä syvällisempi on koiranomistajan tai -kouluttajan ymmärrys koirien kokemusmaailmasta, yksilöiden ja rotujen sekä koiran synnynnäisestä ja opitusta käyttäytymisestä.

Koska ihminen on auttamatta jäljessä kuulo- ja hajuaistimustensa kanssa ja usein myös näköhavaintojen tiedostamisessa verrattuna koiraan, tärkein koulutusapu, jonka ihminen voi omaksua on ennakoiminen. Kun ihminen yrittää olla pennusta asti askeleen edellä koiraa, tilanteet joissa pentu pääsisi ns. lipeämään käsistä vähentyvät ja tilanteisiin liittyvät käyttäytymismallit eivät pääse rakentumaan vahvoiksi. Tilanteiden ennakoiminen arjessa kuten vaikkapa oma ympäristön jatkuva havainnointi vapaana metsässä liikkuessa on äärimmäisen tärkeää. Mitä useammin koira pääsee irti juostessaan karkaamaan omistajalta esim. marjastajan luokse, sitä vahvempi on tuo käyttäytymismalli myös jatkossa.

Tämän lisäksi ennakoimista on tehtävä aktiivisesti myös koulutuksessa. On siedätettävä pentu jo alusta pitäen erilaisiin häiriöihin, jotta se ymmärtäisi kaikissa tilanteissa olevan kannattavaa kuunnella omistajaa.

nayt

EI OLE HYVÄÄ TAI HUONOA KÄYTÖSTÄ, KÄYTÖS VAIN ON. Käytös voi olla toivottua tai ei toivittua.

On signaaleja, joilla koira kertoo haluavansa leikkiä, olevansa avoin ja lähestyttävä ja sitten on vastaavasti signaaleja, joilla se yrittää kertoa, että toisen pitäisi pysyä kaukana. Koiran elekielen lukeminen ja ymmärtäminen on siis ensisijaisen tärkeää kaikenlaisten ongelmien torjunnassa.

KÄYTTÄYTYMISTÄ MUOKATESSA ON PÄÄSTÄVÄ EROON ENSISIJAISESTI KÄYTÖKSEN SYYSTÄ (pelko), EI KÄYTÖKSESTÄ (rähjäys)

Mikä on käytösongelma? Yleensä käyttäytymisklinikalle hakeudutaan siitä syytä, että koira käyttäytyy omistajasta häiritsevästi (remmirähjäys) tai sen käytös voi olla sille itselleen haitallista (oman hännän pureskelu tai takaa-ajaminen). Käytösterapia ja koulutus kilpakentille on eri asia, vaikka samanlaiset lainalaisuudet pätevät koiran oppimiseen ja uuden asian ymmärtämiseen.

Käytösongelmat ovat koirilla huomattavan yleisiä, mitä on uskominen tutkimuksia: vakavia käytösongelmia omistajien mielestä on joka 4 tai 5 koiralla (USA, UK) ja peräti 87% koirista on yksi tai useampi käytösongelma (Campell, 1986). Onko kyseessä  sama syy, mutta eri ilmenemismuoto, sitä tutkimus ei kerro.

Mitä on käytösterapia?

– Tunne-elämän häiriö (liian usein pelkoa tms)

Yleisimmät ongelmat (Voith, 1981)

1. Aggressio (oire, ei kerro syytä)

2. Eroahdistus (voi olla myös ei toivottua  käytöstä jäätyään yksin esim. turhautumista)

3. Pelkotilanteet

leikki9

KAIKKI LIITTYY PELKOON! ! Paras olisi, jos asiaan puututtaisiin enemmän ja ennaltaehkäistäisiin mm. pentuaikana kasvattajilla ja myöhemmin uudessa kodissa.

AGGRESSION PORTAAT – koirani puri varoittamatta!

Kuvittele tikapuut, jotka koostuu näistä käytöksistä huipulta alimmalle askeleelle: puree, nappaa, murisee, jäykistelee makuulla, seisoo kyyristellen, hiipii korvat takana, kävelee pois, kääntää kehon, kääntää pään, haukottelee, vilkuilee, nuolee nenää

Jos koira on tehnyt kaiken tämän, emmekä vieläkään reagoi koira voi purra. Emme osaa lukea ensimmäisiä varoittavia signaaleja, joita se antaa!!

Koirantulkinta on vaikeaa, koska ulkonäöllisetkin asiat vaikuttavat. Ihmistenkin on vaikeaa tulkita koiraa, jos sillä on liioiteltuja piirteitä.

Koira eläinlääkärillä

Vaikka koira ei murise tai pure, sillä voi silti olla paha olla. Esimerkiksi eläinlääkärikäynnit saattavat pahentaa koiran pelkoa joka kerta, vaikkei se välttämättä olekaan aggressiivinen juuri sillä kertaa. Jos olisimme fiksuja, kiinnittäisimme asioihin huomiota jo alkuvaiheessa ja antaisimme koiralle aikaa nähdä ja ihmetellä vastaanotolla. Esimerkkinä rottwailer uros, joka lempestä luonteestaan huolimatta kehitti vakavan käyttäytymisongelman korvatulehduskierteen aikana. Koska näyte korvasta piti ottaa, koiraa piti paikallaan neljä ihmistä ja sehän sattui! Tämän jälkeen koira ei enää antanut koskea itseensä. Loppujen lopuksi meillä käy hirmuisen hyvä tuuri monen eläimen kohdalla. Elämä on kompromisseja siitä mitä halutaan ja siitä mitä pystytään tekemään. “Okei sitä pelottaa, tehdään nopeasti”. Pitäisi varata aikaa että koira saa olla ja haistella. Ihmeitä ei saada aikaan, mutta pyritään minimoimaan, ettei ainakaan pahenneta tilannetta!

koiruli8

DIAGNOSTIIKKAA

Terveysongelmat tulisi aina ongelmakäytöksessä kartoittaa ensin, jotta voidaan olla varmoja, ettei koira oireile kipuunsa Alun perin kyseessä on voinut olla terveysongelma, mutta se on aiheuttanut käytöshäiriön esim. edellä mainittu korvatulehduksista kärsivä rotwailer.

MIKÄ TUNNETILA SAA KOIRAN KÄYTTÄYTYMÄÄN TOIVOTULLA TAVALLA?

Miten tiedetään miltä koirasta tuntuu? Virhemarginaali tulkinnassa on mahdollista, tunne voi olla väärä tai tunteita voi olla useita yhtä aikaa.

Esimerkiksi ongelmakäytös voi olla sama, vaikka syyt ovat erilaiset (haukkuminen ohitustilanteessa)

– turhautunut bordercollie

– pelokas bulli

– innostunut boxeri

Turhautumista on helppo hoitaa koulutuksella, pelko on vaikeaa!

HOITO

Muuta koiran käytöstä -> muuta koiran tunnetilaa! Vie enemmän aikaa, mutta ainoa joka pitkällä tähtäimellä toimii. Koira ei voi vain päättää olevansa iloinen -> meitä säätelee autonominen hermosto (tahdosta riippumaton), tunteet tulevat sieltä. Tunnehäiriöisillä koirilla tasapaino sympaattisen hermoston ja parasympaattisen hermoston välillä on häiriintynyt. Hoito on aina yksilöllistä ja on sekä lyhytjaksoista (turvallisuus, tilanteen hallinta) että pitkäkestoista (tunnetilan muuttaminen)

486671_10151234300278955_1029608681_n

Mainokset