Koulutus

OPPIMISEN PERUSTEET – periaatteet ovat kaikilla eläinlajeilla samat, lajityypillinen käytös huomioiden

KOSKA KOIRA OPPII?? AINA!! Ei ole niin, että koira oppii vain kun haluan opettaa sille tempun. Koiran koulutuksessa tulisi ottaa aina huomioon sen ainutlaatuinen kehityshistoria ihmisen kumppanina. Lisäksi ihmisen tulisi oppia lukemaan koiransa eleitä ja muuta käyttäytymistä. Koska oppimista tapahtuu koko ajan, JOKAISEN tulisi tietää perusasiat.

Tunteiden säätely

Koiran koulutuksen kompastuskiviä on usein kouluttajan omat tunnetilat. Koira toimii eräänlaisena peilinä ja olisikin tärkeää, ettei koulutustilanteessa koskaan suuttuisi koiralle tai edes itselleen. Koira ei tiedä miksi olemme ärtyneitä, mutta se vaistoaa sen. Luotettavana ja reiluna omistajana tulisi käyttäytyä itsevarmasti ja koiraa kunnioittaen. Tästä syystä itsehillintä ja tasapainoinen, varma olemus ovat ensiarvoisen tärkeää koiranomistajan arjessa, ei vain koulutushetkissä.

Kontakti kuntoon

Kontaktilla tarkoitetaan koiramaailmassa sitä katsetta, jonka koira ja ihminen luovat toisiinsa. Se on liima, jonka ansiosta koulutus on huomattavasti paljon helpompaa. Itse asiassa voisia sanoa, että se on perusedellytys koulutukselle. Tästä syystä se pitäisikin olla ensimmäinen asia, joka pennulle opetetaan. Koiralle katsekontakti ilmentää yhteistyöhalua, keskittymistä ja neuvon hakemista. Jos keskustelisit toisen ihmisen kanssa, mutta hän ei katsoisi sinua silmiin, miltä sinusta tuntuisi? Olisiko keskustelukumppanisi sinusta kiinostunut? Katsekontaktissa oleva koira suorittaa asioita paremmin ja nopeammin kuin koira, jolle tätä ei ole opetettu. Koirat hakevat ihmisen huomiota synnynnäisesti, joten sinun tehtäväksesi jää palkita koira joka kerran kun se katsahtaa sinuun. Varsinkin pentuaikana tätä on helppo vahvistaa, koska silloin pennut aktiivisesti itse hakevat katsekontaktia.

Koirat, joille ei ole opetettu kontaktia vetävät yleensä lenkille enemmän ja jäävät esimerkiksi nuuhkimaan tuoksuja. Se ei yksinkertaisesti koe ihmisen kanssa työskentelyä merkitykselliseksi. Miksipä olisikaan, jos siitä ei ole koskaan tehty sille palkitsevaa?

72267_10200342607116742_37178403_n

Motivaatio

Missä vaiheessa oma työmotivaatiosi laskisi, jos et saisikaan palkkaa? Jos kuukauden lopussa et saisikaan tilinauhaa vaan ilmoituksen, että maksetaan sitten joskus? Entäpä jos et nauttisi työstäsi, vaan tekisit sitä pelkästä velvollisuudesta? Koira tarvitsee palautetta kun se toimii oikein. Mikäli opetamme sille sellaista käytöstä tai koulutustemppuja, joita me haluamme tulee siitä tehdä koiralle niin palkitsevaa, että se hyötyy siitä. Yleensä koirankouluttaminen ei lähde vain siitä, että opetamme en tekemään tempun, vaan myös siitä, että koira nauttii yhdessä tekemisestä ja sillä on siihen oikeanlainen vire.

Palkkiot eli vahvisteet

Positiivinen vahviste on sitä, kun koiran ympäristöön lisätään jotakin, jonka ansiosta koiran toiminta lisääntyy. Yleensä vahviste on koiralle mieluinen, kuten nami, leikki tai kehu. Sen täytyy olla koirasta ansaittu ja aiheuttaa tyytyväisyyttä. Vahvisteen tulee toimia koiralle moottorina sen suorittaessa ohjaajan vaatimaa tehtävää. Koiralle postiivinen vahviste on myös jotakin tuottavaa. Esim. istumista opetellessa koiraa on helppo vahvistaa oikeasta toiminnasta namilla. Palkkion tulee seurata riittävän usein.  Eläin itse määrittelee mikä sille toimii vahvisteena ja koirat ovatkin yksilöitä. Se mikä toisella toimii, ei välttämättä toimi toisella, esim. erilaiset makupalat, lelut jne.

Namipalan tulisi olla koulutustilanteissa helposti nieltävä. On myös melkoisen ikävää syödä tunnin ajan näkkileipää, joten monesti jokin tehdasvalmisteinen nami, nakki tai vaikkapa maksapalanen on parempi kuin kuivamuona, vaikka koira siitä pitäisikin. Lisäksi tulee muistaa, että kotikeittiössä toimiva nami ei välttämättä ole tarpeeksi toimiva palkka vaikkapa koulutuskentällä keskellä vieraita koiria ja muita ärsykkeitä. Tutustu koiraasi ja selvitä pitääkö se leluleikeistä (millaisista leluista: heitto, nouto vai retuutusleikeistä) vai nameista (millaisisita nameista: nakki, kanansydän, raakaliha). On olemassa myös paljon leluja, joissa nämä kaksi tekijää yhdistyy.

HUOM! Jos sinulla on useampi koira, leiki myös pennun kanssa ahkerasti kahdestaan koko sen nuoruusikä. Laumassa elävä pentu oppii pian leikkimään vain koirien kanssa eikä ilman ylläpitoa vanhempana välttämättä välitä leikkiä ihmisen kanssa. Tähän voi olla monia syitä, mutta yksi on yksinkertaisesti käytösmallin uupuminen. Jos pennun kanssa ei leikitä, se ei myöskään opi leikkimään ihmisen kanssa. Halusimme tai emme, eroamme melkoisesti koirakaverista kyvyiltämme ja taidoiltamme.

Agilitykentällä vahvisteena toimii usein seuraava este ja radan lopussa railakas riehumisleikki omistajan kanssa. Räyhäävän koiran palkitseminen leluleikillä vain lisää koiran energiatasoa ja villitsee sitä. Sen sijaan rauhallinen namilla palkkaus ja kehu eivät lisää koiran intoa, vaan vahvistavat rauhallista ja tasapainoista käyttäytymistä. Tässä tilanteessa pelkkä kehu saattaa olla liian vähäinen, jotta koiran käytös todella muuttuisi parempaan suuntaan. Palkkauksella vaikutetaan siis suoraan siihen, miten koira käyttäytyy kyseisessä tilanteessa.

– negatiivinen vahviste (käytös edelleen vahvistuu)

* otamme pois jotakin negatiivista esim. vieraille ikkunassa haukkuva koira ei tajua, että ihmiset menevät muutenkin pois, ei sen haukusta. Tai esim. ratsastuksessa hevonen liikahtaa kun painamme pohkeet sen kylkiin ja saa palkinnon kun irroitamme otteemme

HUOMAA, että koiralle HUOMIO voi olla iso asia! Tärkeää on hahmottaa, mikä on koiralle kivaa. Jos ollaan tarkkoja: pelkästään positiivisesti vahvistamalla ei voi kouluttaa: silloin vain syötät koiraa. Oppiminen vaatii myös rankaisun, muuten sitä ei tapahdu! Koiran hyvinvoinnin kannalta positiivinen vahvistaminen on paras vaihtoehto.

toko

Rangaistukset

Postiivinen rankaisu on sitä kun tilanteeseen lisätään jotakin eläimelle epämieluisaa, jotta koiran käytös vähenee. Tämä aiheuttaa koiralle ahdistusta. Voimakkaampia keinoja on paineistaa koiraa esim. käyttämällä fyysistä voimaa rankaisukeinona.Tämä kuitenkin on pidemmällä tähtäimellä hitaampi tapa ja usein katkaisee koiran motivaation toimia.

Negatiivinen rankaisu on sitä, kun tilanteesta poistetaan koiralle mieluinen asia tai sen mahdollisuus. Eläin määrittelee sen mikä sille toimii rankaisuna. Esimerkiksi autossa, kun koira istuu ja katsoo silmiin se saa luvan hypätä pois autosta, mutta jos se yrittää ulos ilman lupaa ovi sulkeutuu.

Pelkästään rankaisua käyttämällä koira ei opi ajattelemaan itse. Harjoitukset kestävät kauan, eikä koira saa toimilleen riittävästi vahvistetta. Sen huomio kääntyy muualle. Koira ei opi tietämään mikä on oikein tai mitä pitäisi tehdä. Koira muuttuu ennen pitkää haluttomaksi tehdä yhtään mitään, sillä se ei koe tarvetta ylittää itseään ja toimia.

– rankaisun aiheuttamien pelkojen yleistyminen
Jos eläintä koulutetaan vain rankaisulla sen koko olemuksesta tulee ns. säikky. Se tekee kenties varovasti, sillä se pelkää rangaistusta jo valmiiksi. Koira saattaa myös tarjota kaikenlaisia toimintamalleja rankaisun välttämiseksi, eikä uskalla luottaa itseensä tai ohjaajaan (esim. istuu, makaa, istuu, seisoo jne)

– pelon ja stressin vaikutukset koiraan yleensä sekä sen oppimiskykyyn
Oppimiskyky laskee koska koira ahdistuu. Rankaisun käyttäminen voi lopettaa kaiken käytöksen, myös sen halutun. Jatkuvassa pelossa ja stressissä elävä koira ennen pitkää sairastuu myös fyysisesti.

– rankaisun ja rankaisun lopettamisen ajoituksen ongelmallisuus
Koiraa voi rankaista samasta asiasta vain 1-3 krt, jonka jälkeen se menettää tehonsa.

– rankaisun voimakkuuden säätö
Monesti tilanne jää varsinaisen rankaisun jälkeen “päälle” ja rangaistuksen todellinen vaikutuksen kesto on paljon pidempi (varsinkin fyysinen) kuin kouluttaja kenties osaa tiedostaakaan.  Rankaisu ja sen voimakkuus ovat koirakohtaisia, toiselle riittää nykäys remmistä, toiselle taas kovalla äänellä lausuttu toruminen edellä mainitun lisäksi…

– rankaisun käyttämisen vaikutus ihmisen omaan toimintaan
Ihminen on usein turhautunut ja kiihtynyt rankaistessaan koiraa. Tilanne ei todellakaan laukea hetkessä, vaan kestää useita minuutteja, joskus jopa kauemmin, saada itsensä jälleen tasapainoon. Koko tämän ajan koira on ns. paineen alla, vaikka varsinainen rangaistus onkin jo ohi. Lisäksi emme pääse näkemään koiran todellista potentiaalia (koska koira ei opi tekemään itse, eikä saa meiltä siihen tarvittavaa informaatiota), joten oma motivaatiomme harjoituksiin laskee. Kuvittelemme, että käsissämme on huono koira, tai että se on tyhmä. Saatamme jopa luopua koirasta vedoten sen älykkyyteen tai “käytösongelmiin”.

Bordercollie

Kriteerit kohdalleen

Kriteeri on jonkin asian toteutuksen edellytys. Se on yleensä suhteellisen tarkka, mutta sen saavuttamiseen voi olla monia keinoja.

Koiran koulutuksessa kriteerin muodostaa harjoitettavan asian toteutumismuoto. Se, miten nopeasti koira istuu haluttuun paikkaan suhteessa omistajaan, miten se työskentelee tai esim. millaista sen kanssa on elää arkielämässä. Tottelevaisuuskoulutuksessa kriteerinä voidaan esim. seurausliikkeessä pitää ryhdikästä olemusta, tiivistä kontaktia ja oikeaa seuraus paikkaa ohjaajan jalan vieressä. Hakumetsällä kriteerinä voidaan pitää työskentelyintoa, jolla koira hakee maalimiehiä, tietyn harjoituksen aikana löytyviä esim. kolmea maalimiestä. Kriteerinä voidaan myös pitää selkeää ilmaisua. Arkielämässä kriteerinä voi olla normaalit ohitukset ilman remmirähjäämistä tai se, että koira odottaa lupaa päästä ruokakupilleen.

Koiraa kouluttaessa tulee vahvistaa vain kriteerit täyttävää käytöstä ja vain yhtä kriteeriä kerrallaan. Tärkeä osa kriteeriä on myös havannoida sitä ja nostaa tai toisinaan myös laskea “rimaa” mikäli siihen on tarvetta. Kun harjoituksessa onnistut 85%, voi kriteeriä nostaa seuraavalle tasolle. Jos kriteeristä ei pidetä johdonmukaisesti kiinni, koira turhautuu epäloogiseen toimintaan. Se ei tiedä tarkalleen mitä siltä vaaditaan. Toisaalta, kriteeriä on tilanteesta riippuen syytä nostaa koska koira nauttii työskentelystä.

Jos kriteeriä nostetaan liian nopeasti koira ei opi asioita perusteellisesti. Tuolloin ilmenee enemmän virheitä siinä vaiheessa kun asioita aletaan ketjuttamaan yhteen tai jos käytökseen lisätään käsky. Yleensä tämä aiheuttaa sitten omistajankin turhautumisen ja soppa on valmis. Jos kriteeriä nostetaan liian hitaasti koira turhautuu ja sen oppiminen hidastuu. Se jää “junnaamaan” oppimisessa paikalleen ja tarjoaa vain sitä yhtä ja ainoaa käytöstä. Kun oppiminen tapahtuu vakaalla, mutta koiralle sopivalla tempolla niin eläinkin oppii tietyn rytmin koulutuksessa ja se pysyy sille mielekkäänä toimintana.

toko2

Ajoitus kunniaan

Koiran koulutuksessa ajoitus on kaikki kaikessa. Uusien asioiden opettelussa ajoitus tulisi olla kohdallaan ja toistuva, jotta koira oppisi yhdistämään vahvisteen haluttuun liikkeeseen. Esim. pennun opettaminen istumaan: yleensä namipalkka tulee juuri sillä hetkellä kun pennun peppu osuu maahan. Harjoituksissa, joissa tarvitaan koiralta täsmällisyyttä ja tarkkaa suoritusta, myös ajoitus on oltava kohdallaan. Jotta ei vahvistettaisi muitakin toimintoja, tulisi palkkauksen olla mahdollisimman täsmällinen.

Vahviste tulisi antaa täsmälleen halutun käytöksen aikana. Tämä on tärkein taito kouluttajalle ja vaatii jatkuvaa harjoittelua. Myös koirakohtaisia eroja on siinä, miten nopea ajoituksen tulisi olla, yleensä kuitenkin nopeampi kuin ihminen haluaisi myöntää! Ajoitus saattaa olla erilainen eri harjoituksissa esim. uutta opetellessa ajoitus tulee olla tiheä, vanhaa kerratessa voidaan pitää pidempää väliä. Ajoituksen tulisi kuitenkin olla suhteellisen vakio saman harjoituksen aikana. Ongelmia ilmenee koiran suorituksessa on harjoitus sitten millainen tahansa. Agilityssa oikean ajoituksen puute aiheuttaa ongelmia radan suorituksessa, sillä ihminen on liian hidas näyttämään koiralle mihin seuraavaksi ollaan menossa. Tottelevaisuusharjoituksissa koira epäjohdonmukaisen palkkauksen myötä tulee epävarmaksi, pahimmillaan jopa lopettaa toiminnon. Korkea palkitsemistiheys vähentää häiriöihin reagoimista ja virheliikkeiden ilmestymistä mukaan kuvioon. Jos koira ei tiedä täsmälleen mitä siltä vaaditaan, se myös suorittaa suunnilleen sen mitä se kuvittelee meidän haluavan sen tekevän. Tämä voi loppupeleissä olla jotakin aivan muuta kuin toivottu liike…

Vahvistetiheydellä tarkoitetaan sitä aikaa, jolloin koira palkataan. Uusia asioita opetellessa 12 vahvistetta minuutissa (ts 5 sek välein). Korkea vahvistetiheys (usein koiralle annettu apu siitä, että hyvin menee) estää häriöihin reagoimista.

Ongelmat vahvistetiheydessä johtavat epäselvään kriteeriin ja siihen, ettei koira varsinkin alkuopetuksessa täysin tiedä mitä siltä vaaditaan. Myöhemmissä harjoituksissa vahvistetiheys voi olla pitkäkin, mutta vain jos koira jo osaa asian. Vahvistetiheyden ollessa tiheä koiran into yhteiseen tekemiseen pysyy yllä ja sen mieltää harjoittelun mukavaksi ja hauskaksi, sille kannattavaksi puuhaksi. Vahvistetiheyden ollessa oikea (ja kriteerin mukainen) koira myös suorittaa tehtäviä kärsivällisesti sekä tarkkuudella..

toko4

Ärsykkeet kontrolliin

Kotipihalla koira osaa vaikka mitä, mutta ei kisoissa? Ärsykkeiden sietäminen koulutustilanteessa ei välttämättä ole koiralle mikään yksinkertainen juttu. Se, että koirasi kykenisi täydelliseen suoritukseen myös muualla kuin kotona, vaatii systemaattista yleistämistä ja siedättämistä. Esimerkiksi ohitustilanteissa räyhäävä koira tulisi viedä ensin kauemmaksi muista koirista ja opettaa sieltä käsin ohitukset varmoiksi. Kun koira osaa ohittaa huomioimatta, välimatkaa voi lyhentää. Samalla tavoin koiran opetus tulee asteittain yleistää ihan perusasioista lähtien. Kun kotona sujuu esimerkiksi istuminen ja peruskontakti, voidaan ne siirtää ulkomaailmaan. Koiran kanssa harjoitellaan istumista ja kontaktita vaikkapa metsässä, kävelytiellä, parkkipaikalla, ostoskeskuksessa ja koirakentällä. Kotona harjoitellaan aina vaikeampia asioita. Tärkeää on asian sisäistäminen: koira ei tee väärin jos se ei heti kykene tottelemaan sinua vieraassa ympäristössä. Siellä yksinkertaisesti on sille liian paljon mielenkiintoisia asioita ympärillä.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Koulutuksen etukäteinen suunnittelu on erityisen tärkeää, sillä yleensä koiran kanssa tehdessä ei yksinkertaisesti ehdi ajattelemaan kaikkia niitä asioita, joita pitäisi, jotta koulutus etenisi mallikkaasti ja tavoitteellisesti. Suunnittelu on hyvä tehdä paperille etukäteen, silä se toimii myös muistiinpanoina ja niihin on ajoittain hyvä palata nähdäkseen mitä kaikkea koira on jo oppinut ja mitä on kenties tehnyt väärin. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! Kun ohjaaja tuntee koiran heikot kohdat ja vahvuudet, hän kykenee suunnittelemaan koulutusjaksot siten, että ongelmilta vältyttäisiin. Ennakoiminen tässä tilanteessa on sallittua ja lähes pakollistakin. Sessio on hyvä harjoitella mielessään ja pohtia mitä siinä voi mennä vikaan, jotta konkreettisessa tilanteessa moni asia olisi jo etukäteen tiedossa. Harjoittele mielessäsi kummassa kädessä pidät namia, missä koira on, oma liikesarjasi jne. Tee liike ilman koiraa, jotta osaat esim. sovittaa askeltempon oikein. Pohdi koulutuspaikkaa, sen mahdollisuuksia ja vajeita, mitä välineitä sinulla on käytössäsi ja ennen kaikkea missä ne ovat koulutuksen aikana (taskussa, pöydällä, miten otat esiin jne).

Koulutus on hyvä jaksottaa, jotta se pysyisi selkeänä sekä koiralle, että ohjaajalle. Itse koulutus tapahtuu periodeissa, sisältäen koulutusta muutaman minuutin jaksoissa, joissa sekä koira että ohjaaja jaksavat keskittyä. Koira jaksaa keskittyä yhtä jaksoisesti 2-5min. Välissä pidetään ihan vain hetkenkin tauko, jolloin sekä koira että ohjaaja voi kerätä ajatuksiaan. Jos koulutus ei etene, on helppoa tarkistaa missä mennään vikaan kun mieltää koulutuksen yhdeksi kokonaisuudeksi pieniä yksittäisiä liikkeitä sekä niiden välisen yhteyden. Jos käytös pysyy samana tai se huononee, tule tarkistaa menetalytapa. Tulisiko palkkausta muuttaa? Omaa lähestymistapaa? Käskyä? Tulisiko koulutuksessa siirtyä taaksepäin, opettamaan vahvempaa perustaa koiralle? Tarkistaa palkkion laatu, ajoitus ja vahvistetiheys.

Erilaisia tapoja saada toiminto/käytös aikaiseksi:

– Houkuttelu: koira houkutellaan tekemään vaadittu liike esim. makupalan kanssa. Esim. pyörähdys ympäri tehdään liikuttamalla makupalaa koiran nenän yli, ympäri selän ja taas eteen, jolloin koira seuraa sitä tehden täyden ympyrän akselinsa ympäri. Houkuttelu toimii hyvin 1-3 kertaa, mutta sitä tulisi kuitenkin välttää. Koira jää siitä helposti riippuvaiseksi ja vaatii ihmiseltä apuja myöhemmin enemmän. Koira ei välttämättä myöskään opi suorittamaan harjoituksia itsenäisesti. Koira seuraa vain esim. houkuttelevaa kättä eikä oikeasti koskaan opi tekemään haluttua asiaa ilman houkutinta esim. ympyrää ilman käsiapua.

toko7

– Toiminnan poimiminen: koiran jo olemassa olevista käytöksistä poimitaan meidän haluamamme käytös. Esim. jos koira luonnostaan istuu, vahvistamme sitä esim. naksuttimen avulla. Poimiminen vaatii ohjaajalta nopeaa reagointia ja havaintokykyä, eikä sillä voida varsinaisesti opettaa koiralle mitään uutta käytöstä, vain vahvistaa jo olemassa olevaa.

– Erotteleva vahvistaminen (shaping) on tietynlainen poimimisen muunnos. Kriteerin valittuaan ohjaaja kykenee luomaan käytöstä, joka muuten olisi epätodennäköistäkin. Esim. koira voidaan opettaa tekemään erilaisia liikkeitä ja esim. sulkemaan lipaston laatikoita, sammuttamaan valoja jne. Kriteerin valinta voi aluksi tuottaa vaikeuksia, koska on vaikeaa tietää etukäteen mitä koira tulee tekemään. Vahvistetiheys on pidettävä riittävän korkeana alusta alkaen, jotta koira ylipäänsä pysyy leikissä mukana. Lisäksi koiran tulee olla luonteeltaan vilkas ja valmis kokeilemaan erilaisia asioita. Pitkälle koulutettu koira, joka on opetettu esim. tiiviiseen kontaktiin tuskastuu nopeasti kun se ei saakaan vahvistetta ennen palkitusta asiasta, eikä välttämättä ymmärrä lähteä hakemaan erilaisia toimintoja itsenäisesti.

– Kohteet: mm. naksutinkoulutuksessa käytetään paljon erilaisia kohteita. Yleisimmät kohteet ovat kosketuskeppi ja -alusta. Kohteisiin opetetaan ensin haluttu toiminta esim. kuonolla tai tassulla koskeminen ja riittävä kesto ja/tai etäisyys, jonka koira kulkee kohteeseen päästäkseen. Tämän jälkeen kohdetta voi hyödyntää erilaisissa harjoituksissa. Kohteet opetetaan aluksi shapingin avulla. Kohteilla voidaan opettaa erilaisia liikkeitä, suuntia tai temppuja. Kosketusalustan avulla voidaan opettaa lähinnä paikallaoloon tai pysähtymiseen liittyviä liikkeitä kuten agilityn kontakteja, tietylle paikalle lähettämistä tai erilaisia liikkeestä pysähtymisiä. Kohteilla opettaminen vaatii sen, että koira koskettaa kyseistä kohdetta eli pysähtyy sen kohdalle. On olemassa tilanteita, esim. jatkuvat liikesarjat (seuraaminen), joissa kohteilla opettaminen on vaikeaa.

– Fyysinen manipulointi on sitä, että esim. painostaa koiraa johonkin tiettyyn suuntaan tai asentoon omaa kehonkieltä käyttämällä. Kun koira tulee eteemme, kummarrumme sen yli ja koira pyllähtää istumaan tai tokossa seuraamisessa & käännöksissä käytämme kehonkieltä aluksi hieman yliampuvasti kertomaan mihin suuntaan olemme kääntymässä: olkapääalas, pää kääntyy jne. Fyysisen manipuoloinnin hyöty on nopeat tulokset hetkellisesti. Samat ongelmat kuin houkuttelussa, eli toimii hyvin 1-3 kertaa, mutta koira jää siitä helposti riippuvaiseksi ja vaatii ihmiseltä apuja myöhemmin enemmän. Koira ei välttämättä myöskään opi suorittamaan harjoituksia itsenäisesti, koska siihen ei fyysisestikaan anneta mahdollisuutta. Tavallaan myös ihminen totuttaa itsensä tekemään aina tietyn kaavan mukaan ja siitäkin on vaikeaa päästä irti (esim. auton ovea aukaistessa nappaa heti koiraa niskasta kiinni, eikä opeta koiraa yksinkertaisesti odottamaan). Lisäksi ainakin pehmeästä koirasta voi tulla tietyissä tilanteissa arka ja pelokas kun se yhdistää ohjaajan fyysisen manipuloinnin rankaisuksi.

toko5

Mainokset