Aistit

Maailma koiran silmin

Avain koirien kouluttamiseen on kyky ymmärtää miten koira käsittää maailman ja mikä on sille tärkeää. On tärkeää ymmärtää, ettei koira hahmota ympäristöä samoin kuin ihminen ja sen kokemusmaailma on hyvin erilainen. Suuri osa ongelmakäytöksestä johtuukin ihmisten kyvyttömyydestä ymmärtää koiran kokemusmaailmaa.

Hajuaisti

Hajuepiteeli on koiralla paljon suurempi kuin ihmisellä. Myös koiran hajumuisti on parempi eli se siis yhdistää tietyn hajun oppimaansa.

Kun koiranpentu syntyy maailmaan sen ensimmäinen kokemus ympäristöstä on haju sekä tuntoaisti. Se haistaa emonsa ja maidon, sekä on hyvin herkkä lämpötilan vaihteluille. Nenänsä avulla se mönkii emän luo pitkänkin matkan päästä. Myös myöhemmin hajuaisti on yksi tärkeimmistä koiran aisteista.

nayt3

Kuuloaisti

Koiran kuulo on erittäin hyvä. Se kykenee kuulemaan lähes nelinkertaisesti ihmiseen verrattuna ja niinpä arjessa moni asia kuten metsässä vapaana liikkuvan koiran karkailu sienestäjien ja villieläinten perään on lähes arkipäivää. Koira voi myös stressaantua melusta ja hälinästä, jos sitä ei ole pienestä asti kunnolla siedätetty. Rotujen välillä on suuriakin eroja siinä, miten koirat suhtautuvat koviin ääniin.

Tuntoaisti

Tuntoaisti koiralla on samantapainen kuin ihmiselläkin ja kipukynnyskin on samanlainen. Ollessaan stressaantunut tai adrenaliininvallassa, koira ei välttämättä tunne kipua, mutta aivan kuin ihmisellä, kipu palaa aikanaan takaisin. Koulutuksessakin tämä on hyvä muistaa.

Näköaisti

Koiran kallon pituus 7-28cm, suden kallo 30cm, mutta koirien silmien koko vaihtelee vähemmän.

Koiran näkö on verrattavissa ihmisten punavihreä värisokeuteen ja se tulisikin ottaa huomioon mm. koulutuksessa (pallojen värit jne)

Koirat näkevät hämärässä paremmin kuin ihminen ja ne voivat hyödyntää olemassa olevan valon paremmin kuin me.

Näkyvyysalue on laajempi (rodusta riippuen) ihmisten 180asteesta koiran 270 asteeseen. Sen sijaan koiran tarkkuusnäkö ei ole niin hyvä kuin ihmisen. Koirat näkevät n. 6 kertaa vähemmän tarkasti kuin ihminen. On esimerkiksi koiria, jotka tunnistavat ihmisen vasta kun pääsevät haistelemaan häntä.

Rotukohtaisia eroja ilmenee siinä, miten koirat reagoivat näkemiinsä ärsykkeisiin. Esimerkiksi vinttikoirille liikkuvat kohteet laukaisevat monesti takaa-ajamisen tarpeen, kun taas laumanvartijat eivät reagoi välttämättä liikkuvaan kohteeseen lainkaan. Koulutuksessa tämä on hyvä muistaa ja varsinkin vapaana ollessaan koira saattaa singahtaa liikkuvan kohteen perään.

Mainokset